Hakasalmen Huvila on historiallinen huvila, joka tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan Helsingin menneisyyteen. 1800-luvulla rakennettu tämä tyylikäs asuinrakennus toimi kaupungin eliitin virkistyspaikkana ja on nykyään museo, joka on omistettu Helsingin sosiaali- ja kulttuurihistorian tutkimiseen 1800-luvulla. Rakennettu vuosina 1843-1846 merkittävän suomalaisen valtiomiehen ja senaattorin Carl Johan Walleenin toimeksiannosta, huvilan suunnitteli kuuluisa arkkitehti E.B. Lohrmann, joka täytti rakennuksen aikakaudelle tyypillisellä uusklassisella hienostuneisuudella. Myöhemmin kartano siirtyi Aurora Karamzinin omistukseen, joka oli merkittävä hahmo suomalaisessa yläluokassa ja tunnettu hyväntekeväisyystoiminnastaan. Hän muutti tämän tilan Helsingin kulttuuri- ja sosiaalielämän keskukseksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Nykyään Hakasalmen huvila toimii Helsingin kaupunginmuseon satelliittimuseona, jossa järjestetään kiehtovia väliaikaisia näyttelyitä, jotka tutkivat suomalaisen pääkaupungin kulttuurista, sosiaalista ja taiteellista historiaa eri näkökulmista.

Helsingin sydämessä, jossa kaupungin vilkkaus kohtaa historiallisen tyyneyden, kohoaa majesteettisena Hakasalmen huvila, tyylikäs uusklassinen kartano, joka edustaa yhtä Suomen pääkaupungin parhaiten säilyneistä arkkitehtonisista aarteista. Tämä historiallinen rakennus, joka on ollut Helsingin muutosten äänettömänä todistajana yli 175 vuoden ajan, tarjoaa paikallisille ja kansainvälisille vierailijoille ainutlaatuisen ikkunan Suomen aristokraattiseen menneisyyteen, toimien samalla dynaamisena kulttuuritilana nykyisyydessä.
Historia ja arkkitehtuuri: 1800-luvun todistaja
Rakennettu vuosina 1843-1846, Hakasalmen huvila oli alun perin suunniteltu kodiksi vaikutusvaltaiselle valtiomiehelle ja senaattorille Carl Johan Walleenille (1781-1867). Kartanon suunnittelun toteutti arvostettu arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann, joka painoi rakennukseen tyylilleen ominaiset elegantit uusklassiset elementit.
Huvila erottuu täydellisellä symmetriallaan, klassisilla pylväillään ja tasapainoisilla mittasuhteillaan, elementeillä, jotka heijastavat 1800-luvun puolivälin eurooppalaisen yläluokan estetiikkaa. Pääjulkisivu, maalattu tunnusomaisella keltaisella, joka erottaa monet suomalaiset historialliset rakennukset, täydentyy valkoisilla yksityiskohdilla, jotka korostavat sen arkkitehtonisia linjoja.
Walleenin kuoleman jälkeen omaisuus siirtyi Aurora Karamzinin (1808-1902) haltuun, joka oli yksi kiehtovimmista naishahmoista Suomen historiassa. Syntynyt Aurora Stjernvallina, hänen elämäänsä leimasivat yhteydet venäläiseen aristokratiaan – hän oli keisarinna Aleksandra Feodorovnan hovinainen – sekä avioliitto varakkaan liikemiehen Paul Demidovin kanssa. Jäätyään leskeksi ja myöhemmin mentyään naimisiin Andrei Karamzinin kanssa, Aurora muutti huvilan Helsingin sosiaali- ja kulttuurielämän keskukseksi, järjestäen iltamia ja vastaanottaen ajan merkittäviä henkilöitä.
Hyväntekeväisyys oli yksi Aurora Karamzinin pääasiallisista toimista, ja hän käytti suuren osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyshankkeisiin. Helsingin Diakonissalaitoksen (Suomen ensimmäinen sairaanhoitolaitos) perustajana hänen humanitaarinen perintönsä muistetaan edelleen nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yksityiskartanosta museotilaksi
Vuonna 1896, Aurora Karamzinin ilmaisemien toiveiden mukaisesti, Hakasalmen huvila lahjoitettiin Helsingin kaupungille. Karamzinin kuoleman jälkeen vuonna 1902 kartano aloitti siirtymisensä kohti nykyistä rooliaan kulttuuritilana. Vuosina 1906-1929 rakennus majoitti Suomen Kansallismuseon ensimmäisiä kokoelmia, ennen sen lopullisen toimipaikan rakentamista.
Vuodesta 1989 lähtien Hakasalmen huvila on toiminut yhtenä Helsingin kaupunginmuseon satelliittimuseoista. Toisin kuin muut museotilat, joissa on pysyviä näyttelyitä, huvila on erikoistunut korkealaatuisten väliaikaisten näyttelyiden järjestämiseen, jotka tutkivat Helsingin ja Suomen sosiaalisen, kulttuurisen ja taiteellisen historian eri näkökohtia.
Uusklassisella charmilla varustettu rakennus
Yksi Hakasalmen Huvilan huomattavimmista näkökohdista on sen arkkitehtuuri. Rakennus suunniteltiin uusklassiseen tyyliin, joka oli suosittu Suomessa sen rakentamisaikana. Suunnitteluun kuuluu elegantteja koristeellisia yksityiskohtia, valkoiset seinät, klassiset pylväät ja korkeat katot, jotka heijastavat helsinkiläisen aristokratian hienostuneisuutta ja makua 1800-luvun alussa. Huvilaa ympäröi puutarha, joka alun perin suunniteltiin tarjoamaan luonnollisen ja rauhallisen ympäristön, ihanteellisen ajan yläluokan virkistäytymiseen.
Arkkitehtonisen kauneutensa lisäksi Hakasalmen Huvila on todistus Helsingin historiasta, kun kaupunki alkoi muuttua moderniksi metropoliksi. 1800-luvulla Helsinki koki suuria muutoksia: kaupunki oli muuttumassa pienestä asutuksesta Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, mikä vauhditti sen kehitystä ja laajentumista. Huvila on siten symboli kaupungin tuon ajan kasvulle ja kunnianhimolle.
Etuoikeutettu tila Helsingin sydämessä
Hakasalmen huvilan sijainti ei voisi olla etuoikeutetumpi. Sijoitettuna Finlandiapuiston ja Nykytaiteen museo Kiasman väliin, huvila edustaa kiehtovaa siltaa Helsingin menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Kontrasti sen tyylikkään 1800-luvun arkkitehtuurin ja sitä ympäröivien modernien rakennusten välillä – kuten legendaarisen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo – luo visuaalisen dialogin, joka tiivistää Suomen pääkaupungin arkkitehtonisen kehityksen.
Kartanoa ympäröivät puutarhat, vaikkakin pienemmät kuin alkuperäisessä muodossaan kaupunkikehityksen vuoksi, tarjoavat rauhan keitaan keskellä kaupunkia. Kesäkuukausina nämä viheralueet muuttuvat ulkoilmakulttuuritapahtumien näyttämöksi, intiimeistä konserteista kirjallisiin lukuhetkiin.
Hakasalmen huvilan läheisyys muihin tärkeisiin turistinähtävyyksiin kuten Kansallismuseoon, Suomen eduskuntaan ja Kansallisoopperaan tekee siitä luonnollisen pysähdyspaikan missä tahansa Helsingin kulttuurikierroksella.
Näyttelyitä jotka vangitsevat Helsingin olemuksen
Vuosien varrella Hakasalmen huvila on isännöinyt lukuisia temaattisia näyttelyitä, jotka ovat tutkineet Helsingin historian eri näkökohtia. Nämä huolellisesti tutkitut ja innovatiivisin lähestymistavoin esitetyt näyttelyt ovat käsitelleet niin monipuolisia aiheita kuin arkielämää eri aikakausina, kaupunkikehitystä, sosiaalisia muutoksia, kansainvälisiä kulttuurivaikutteita ja kaupunkiin liittyvien merkittävien henkilöiden henkilökohtaisia tarinoita.
Näyttelyitä leimaa niiden monitieteinen lähestymistapa, joka yhdistää Kaupunginmuseon laajojen kokoelmien historiallisia esineitä arkistovalokuviin, asiakirjoihin, suullisiin todistuksiin ja interaktiivisiin elementteihin, jotka helpottavat vierailijoiden ja esitettävän menneisyyden välisen yhteyden muodostumista.
Huomionarvoinen näkökohta Hakasalmen huvilan ohjelmoinnissa on sen sitoutuminen saavutettavuuteen ja osallisuuteen. Näyttelyt on suunniteltu eri yleisöjen nautittaviksi, materiaalein, jotka on mukautettu eri ikäryhmille, kiinnostuksenkohteille ja aiemman tiedon tasoille. Lisäksi monet näyttelyistä sisältävät kosketuksellisia, auditiivisia ja visuaalisia elementtejä, jotka rikastuttavat kokemusta ja tekevät siitä immersiivisemmän.
- Elämä Helsingin yläluokassa
Yksi suosituimmista näyttelyistä Hakasalmen Huvilassa on se, joka tutkii Helsingin yläluokkaa 1800-luvulla. Arkiesineiden, aikakauden vaatteiden ja historiallisten asiakirjojen kautta vierailijat voivat tutustua huvilan asukkaiden ylelliseen elämään. Näyttelyt sisältävät huolellisesti valitun kokoelman huonekaluja, muotokuvia ja koriste-esineitä, jotka edustavat suomalaisten aristokraattien elämäntyyliä ja tapoja.
Vierailijat voivat oppia kuinka helsinkiläisen eliitin perheet olivat vuorovaikutuksessa, heidän virkistystoiminnastaan, juhlista ja juhlallisuuksista, sekä siitä, kuinka he vaikuttivat kaupungin kulttuuriin. Huvila, joka oli lepo- ja vapaa-ajan paikka, oli turvapaikka, jossa yläluokan jäsenet saattoivat rentoutua ja nauttia elämän iloista.
- Helsingin muutos 1800-luvulla
Toinen tärkeä näyttely Hakasalmen Huvilassa keskittyy Helsingin kaupunkimuutokseen 1800-luvulla. Kaupunki muuttui pienestä rannikkoasutuksesta Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, mikä toi mukanaan sarjan kaupunkiuudistuksia ja nopeutuneen modernisaatioprosessin. Näyttely analysoi, kuinka nämä muutokset vaikuttivat helsinkiläisten arkielämään ja kuinka kaupunki muuttui linnoitetusta kaupungista merkittäväksi kulttuuriseksi, kaupalliseksi ja poliittiseksi keskukseksi.
Vierailijat voivat tutkia karttojen, pohjapiirrosten ja pienoismallien avulla, kuinka Helsingin kaupunginosat ja infrastruktuuri kehittyivät, ja kuinka kaupungin suunnitteluun vaikuttivat ajan suuret sosiaaliset ja poliittiset muutokset.
- Taide ja kulttuuri Helsingissä
Hakasalmen Huvila omistaa tilaa myös aikakauden kulttuurille ja taiteelle, heijastuksena älyllisestä hienostuneisuudesta, joka leimasi Helsingin aristokratiaa. Huvila esittelee kokoelman maalauksia, veistoksia ja muita taidemuotoja, jotka olivat suosittuja yläluokkien keskuudessa 1800-luvulla. Lisäksi museo järjestää kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja ja teatteriesityksiä, jotka mahdollistavat vierailijoille uppoutumisen kaupungin värikkääseen kulttuurielämään.
Erityistapahtumat ja interaktiiviset aktiviteetit
Pysyvien näyttelyiden lisäksi Hakasalmen Huvila järjestää monenlaisia tapahtumia ja interaktiivisia aktiviteetteja, jotka mahdollistavat vierailijoille Helsingin historian kokemisen dynaamisemmalla tavalla. Taide- ja kulttuuripajoista temaattisiin opastettuihin kierroksiin, museo tarjoaa kiehtovan kokemuksen niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan lisää kaupungin historiasta ja perinnöstä.
Väliaikaiset näyttelyt, jotka tutkivat ajankohtaisia aiheita tai syventyvät Helsingin historian tiettyihin näkökohtiin, ovat myös museon merkittävä ominaisuus. Nämä näyttelyt mahdollistavat museon pysymisen relevanttina ja houkuttelevana sekä paikallisille että turisteille, jotka etsivät ainutlaatuista kulttuurikokemusta.
Aurora Karamzinin muiston elvyttäminen
Tunnustuksena Aurora Karamzinin historialliselle merkitykselle, useat viimeaikaiset näyttelyt ovat tutkineet hänen elämäänsä, työtään ja perintöään. Nämä näyttelyt ovat mahdollistaneet nykyyleisölle tutustumisen tämän aikaansa edellä olleen naisen kiehtovaan elämäkertaan, jonka vaikutus ulottui aristokraattisista salongeista hyväntekeväisyyslaitoksiin, jotka auttoivat muovaamaan suomalaista hyvinvointivaltiota.
Karamzinin hahmon elvyttäminen on osa laajempaa pyrkimystä naisten roolin näkyväksi tekemiseen suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa, näkökohta, joka pitkään pysyi syrjäytettynä perinteisissä historiallisissa kertomuksissa.
Historiallisen tilan tulevaisuus
Tulevaisuutta ajatellen Hakasalmen huvila jatkaa uudistumistaan dynaamisena tilana, jossa historiallinen perintö käy vuoropuhelua nykyajan huolenaiheiden kanssa. Museon vastaavat ovat panostaneet digitaalisten teknologioiden sisällyttämiseen, jotka täydentävät fyysistä vierailukokemusta, mukaan lukien lisätty todellisuus, joka mahdollistaa sen visualisoinnin, millaista elämä kartanossa oli sen loiston aikana.
Painotusta on myös asetettu huvilan yhdistämiseen paikallisyhteisöön, koulujen koulutusohjelmien, perheworkshopien ja osallistavien tapahtumien kautta, jotka kutsuvat kansalaisia jakamaan omia muistojaan ja näkökulmiaan Helsingin kehityksestä.
Käytännön tietoa vierailijoille
Hakasalmen huvila on avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin, vaihtelevilla aukioloajoilla kauden mukaan. Osana Helsingin kaupunginmuseon verkostoa, sisäänpääsy on ilmainen kaikille vierailijoille, heijastuksena suomalaisesta sitoutumisesta kulttuurin saavutettavuuteen.
Näyttelyiden lisäksi huvila tarjoaa opastettuja kierroksia useilla kielillä, yleensä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotka tarjoavat lisäkontekstia rakennuksen historiasta ja meneillään olevista näyttelyistä.
Paras aika vierailla kartanossa on kesäkuukausien aikana, jolloin voi yhdistää sisänäyttelyiden tutkimisen miellyttävään kävelyyn ympäröivissä puutarhoissa. Kuitenkin jokainen vuodenaika tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman rakennukseen, kesäisten valoisien öiden kirkkaudesta talviseen lumimaiseman luomaan taikaan.
Niille, jotka ovat kiinnostuneita syventymään Hakasalmen huvilan historiaan ja sen näyttelyihin, museokauppa tarjoaa erikoisjulkaisuja, vaikka suurin osa niistä on saatavilla pääasiassa suomeksi.
Hakasalmen huvila edustaa paljon enemmän kuin pelkkää historiallista rakennusta tai näyttelytilaa. Se on elävä todiste sosiaalisista, kulttuurisista ja urbaaneista muutoksista, jotka ovat muovanneet Helsingin identiteettiä, ja paikka, jossa menneisyys herää eloon valaisemaan ymmärrystämme kiehtovan suomalaisen pääkaupungin nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
Osoite, puhelin ja verkkosivusto
Mannerheimintie 13b,
00100 Helsinki
(09) 3107 8519
www.hakasalmenhuvila.fi
Maksutavat
käteinen, yleisimmät pankki- ja luottokortit, MobilePay, Smartum-, Edenred- ja Tyky+-kulttuurisetelit sekä Edenredin kortti, Smartum Pay, My Edenred, ePassi, ePassi Mobiili ja Eazybreak
Aukioloajat
Ma – Suljettu
Ti – 11:00-19:00
Ke – 11:00-17:00
To – 11:00-17:00
Pe – 11:00-17:00
La – 11:00-17:00
Su – 11:00-17:00
Esteettömyys
Esteetön sisäänpääsy Esteetön wc Lainattava pyörätuoli
Palvelut
Kahvila Museokauppa
Teemat
Historia
Lisätietoja ja usein kysytyt kysymykset
Mikä on Hakasalmen huvila?
Hakasalmen huvila on uusklassinen historiallinen kartano, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Suomessa. Rakennettu vuosina 1843-1846, se toimii nykyään museona, joka on osa Helsingin kaupunginmuseon (Helsingin kaupunginmuseo) verkostoa, jossa järjestetään väliaikaisia näyttelyitä Helsingin historiasta ja kulttuurista.
Missä Hakasalmen huvila sijaitsee?
Huvila sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 13b, Helsinki, Suomi. Se sijaitsee strategisesti Finlandia-talon (Alvar Aallon suunnittelema) ja Suomen Kansallismuseon välissä, hyvin lähellä kaupungin keskustaa ja lyhyen matkan päässä Suomen eduskunnasta.
Kuka rakennutti Hakasalmen huvilan?
Kartano rakennettiin alun perin suomalaiselle senaattorille ja valtiomiehelle Carl Johan Walleenille. Sen suunnitteli arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann noudattaen uusklassista tyyliä, joka oli suosittu eurooppalaisen eliitin keskuudessa 1800-luvun puolivälissä.
Kuka oli Aurora Karamzin?
Aurora Karamzin (1808-1902), aiemmin tunnettu nimellä Aurora Stjernvall ja myöhemmin Aurora Demidov ensimmäisen avioliittonsa kautta, oli vaikutusvaltainen hahmo suomalaisessa yläluokassa ja Hakasalmen huvilan omistaja. Hän oli venäläisen keisarinnan hovinainen, hyväntekijä ja Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja, Suomen ensimmäinen sairaanhoitolaitos. Vuonna 1896 hän lahjoitti huvilan Helsingin kaupungille.
Mitkä ovat aukioloajat?
Yleensä Hakasalmen huvila on avoinna tiistaista sunnuntaihin, klo 11:00-17:00, mahdollisesti pidennetyin aukioloajoin torstaisin klo 19:00 asti. Museo on suljettu maanantaisin. On suositeltavaa tarkistaa ajantasaiset aukioloajat Helsingin kaupunginmuseon viralliselta verkkosivulta, sillä ne voivat vaihdella kauden tai erityisnäyttelyiden mukaan.
Kuinka paljon sisäänpääsy maksaa?
Osana Helsingin kaupunginmuseota, sisäänpääsy Hakasalmen huvilaan on ilmainen kaikille vierailijoille. Tämä käytäntö on osa suomalaista sitoutumista kulttuurin saavutettavuuteen.
Täytyykö varata etukäteen?
Yksittäisille vierailijoille tai pienille ryhmille ei yleensä tarvitse varata etukäteen. Kuitenkin kouluryhmille tai suurille ryhmille (yli 10 henkilöä) on suositeltavaa ottaa yhteyttä museoon etukäteen vierailun koordinoimiseksi. Opastetut kierrokset vaativat yleensä myös ennakkovarauksen.
Minkälaisia näyttelyitä Hakasalmen huvilassa voi nähdä?
Hakasalmen huvila on erikoistunut väliaikaisiin näyttelyihin, jotka tutkivat Helsingin sosiaalisen, kulttuurisen ja urbaanin historian eri näkökohtia. Teemat vaihtelevat vuoden mittaan, kattaen erilaisia aiheita arkielämästä eri aikakausina merkittäviin historiallisiin tapahtumiin, suomalaisen historian merkittäviin henkilöihin tai pääkaupungin kaupunkimuutoksiin.
Onko pysyvää näyttelyä huvilan historiasta?
Vaikka pääpaino on väliaikaisissa näyttelyissä, yleensä saatavilla on tietoa rakennuksen historiasta ja sen entisistä omistajista, erityisesti Aurora Karamzinista. Joskus jotkut huoneet saattavat olla sisustettu näyttämään millaista elämä kartanossa oli 1800-luvulla.
Säilytetäänkö alkuperäisiä huonekaluja tai aikakauden sisustusta?
Huvila on pääasiassa mukautettu näyttelytilaksi, joten vain harvoja alkuperäisiä huonekaluja säilytetään paikan päällä. Kuitenkin joidenkin kartanon historiaa koskevien erityisnäyttelyiden aikana voidaan esitellä huonekaluja, valokuvia ja henkilökohtaisia esineitä, jotka liittyvät sen entisiin omistajiin, peräisin Kaupunginmuseon kokoelmista.
Onko se esteetön liikuntarajoitteisille henkilöille?
Kartano on mukautettu parantamaan esteettömyyttä, mutta historiallisena rakennuksena siinä voi olla joitakin rajoituksia. Siellä on luiskat ja hissi, joka mahdollistaa pääsyn useimpiin näyttelytiloihin. On suositeltavaa ottaa yhteyttä museoon ennen vierailua saadakseen tarkkaa tietoa esteettömyydestä.
Onko opastettuja kierroksia saatavilla?
Kyllä, museo tarjoaa säännöllisiä opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, yleensä viikonloppuisin tai pyynnöstä. Nämä kierrokset tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa rakennuksen historiasta ja lisäkontekstia meneillään olevista näyttelyistä. Tästä palvelusta voi aiheutua lisämaksu.
Onko museossa kahvila tai kauppa?
Hakasalmen huvilassa ei ole pysyvää kahvilaa, vaikka kesäkaudella puutarhassa voi olla kahvilapalvelu. Siellä ei ole suurta kauppaa, mutta yleensä on pieni myyntipiste, josta voi ostaa julkaisuja liittyen nykyisiin näyttelyihin ja Helsingin historiaan.
Voiko huvilan sisällä ottaa valokuvia?
Yleensä valokuvaaminen ilman salamaa on sallittua useimmilla alueilla henkilökohtaiseen käyttöön. Tietyissä näyttelyissä voi kuitenkin olla rajoituksia, erityisesti kun kyseessä on lainattuja teoksia muista laitoksista. On suositeltavaa tarkistaa museon henkilökunnalta erityiset säännöt vierailun aikana.
Järjestetäänkö Hakasalmen huvilassa erityistapahtumia?
Kyllä, näyttelyiden lisäksi huvila isännöi säännöllisesti kulttuuritapahtumia kuten kamarimusiikkikonsertteja, kirjallisia lukuhetkiä, konferensseja ja työpajoja, jotka liittyvät meneillään olevien näyttelyiden teemoihin. Kesällä puutarhat voivat toimia ulkoilma-aktiviteettien näyttämönä.
Onko erityisohjelmia lapsille tai perheille?
Museo tarjoaa yleensä aktiviteetteja ja materiaaleja, jotka on mukautettu perheille, erityisesti koulujen loma-aikoina ja viikonloppuisin. Näihin voivat sisältyä temaattiset aarteenetsinnät, luovat työpajat tai erityisesti nuorimmille suunnitellut opastetut kierrokset.
Voiko Hakasalmen huvilaa vuokrata yksityistilaisuuksiin?
Valituissa tilanteissa jotkut huvilan tilat voivat olla käytettävissä yksityistilaisuuksiin kuten vastaanottoihin, pieniin konsertteihin tai yritysesittelyihin. Ehdot ovat tiukat rakennuksen historiallisen arvon vuoksi. Kyselyt saatavuudesta ja hinnoista tulee osoittaa suoraan Helsingin kaupunginmuseon tapahtumaosastolle.
Miten Hakasalmen huvilaan pääsee julkisilla liikennevälineillä?
Huvila on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä:
- Raitiovaunu: Linjat 4, 7 ja 10, jäämällä pois pysäkillä “Kansallismuseo”
- Bussit: Useat linjat, jotka kulkevat Mannerheimintietä pitkin, pysähtyvät lähellä
- Metro: Helsingin päärautatieasema, jonka jälkeen noin 10-15 minuutin kävelymatka
Onko lähistöllä pysäköintimahdollisuuksia?
Lähikaduilla on julkisia